Olemme tulleet aika kauas niistä ajoista, kun ainoa videopeli oli televisioon asennettu tennispeli – siinä pelaajia edusti kaksi eri laidalla olevaa palkkia, joiden välillä liikuteltiin pelipalloa. Nostalgisen yksinkertaista, eikö totta. Nykyään ei enää olekaan niin yksinkertaista jaotella erilaisia peligenrejä, koska digitaaliset pelit ovat ilmiönä suhteellisen nuori, ja ne yhdessä pelikulttuurin ja teknologian kanssa kehittyvät ja muuttuvat jatkuvasti; nykyään tarvitaan myös eettisiä sääntöjä ja pelikasvatusta muun muassa ehkäisemään pelaamisen haittoja. Toki videopelejä on jaoteltu ja jaotellaan erilaisten kriteerien mukaan. Esimerkiksi Mark J.P. Wolf jakaa pelit 42 eri lajityyppiin, muun muassa strategiapeleihin, simulaatiopeleihin, takaa-ajopeleihin ja tasohyppelyihin. Pelitutkija Thomas H. Apperleyn luokittelussa genrejä on puolestaan vain neljä: simulaatiopelit, strategiapelit, toimintapelit ja roolipelit. Mutta lähdetäänpä katsomaan erästä melko loogista tapaa jaotella videopelit lajityyppeihin, nimittäin teeman mukaista jaottelua.

Toiminta-, seikkailu- ja toimintaseikkailupelit

Toimintapelit ovat yksi genre, joka voidaan vielä jakaa kahteen lajityyppiin, nimittäin tappelupeleihin ja ammuntapeleihin. Tappelupeleissä pelaajan tarkoitus on ohjata hahmoaan lähitaistelussa toista hahmoa vastaan. Tappelu tapahtuu joko katutappelutekniikalla, jossa edetään suoraviivaisesti eräänlaisen loppuvihollisen kohtaamiseen, tai sitten kaksintaistelutekniikalla, jossa otellaan vastakkain toisen hahmon kanssa monimutkaisin taisteluliikkein esimerkiksi tatamilla tai kehässä. Tunnettuja kaksintaistelupelejä ovat muun muassa Tekken ja Mortal Kombat. Ammuntapeleissä pääosassa on nimensä mukaan ampuminen. Suosituimpia ovat ensimmäisen persoonan ammuntapelit, jossa peli esitetään pelattavan hahmon näkökulmasta, aseen tai sen tähtäimen ollessa ruudun keskivaiheilla. 3D-grafiikka saattaa olla ällistyttävän todenmukaista. Tunnettuja ammuntapelejä ovat esimerkiksi Half-Life ja Halo. Seikkailupeleissä vaaditaankin sitten jo miettimistä, sillä yleensä niissä on juoni, ja pelattavan hahmon tulee keskustella pelissä esiintyvien muiden hahmojen kanssa, selvittää ongelmia, tai muuta vastaavaa päästäkseen eteenpäin. Toimintaseikkailupeleissä sitten yhdistyvät toimintapelien ja seikkailupelien eri piirteet, ja pelimaailmassa liikkuminen on melko vapaata. Tämän pelityypin yksi tunnetuimpia edustajia on Tomb Raider. Tasohyppelypeleissä pelihahmo hyppii eri korkeuksilla olevissa tasoissa, usein keräillen esineitä tai ratkaisten ongelmia. Näistä peleistä olet varmaankin kuullut joskus, ainakin niistä tunnetuimmista kuten Mario, Crash Bandicoot ja Donkey Kong. Hiiviskelypeleissä taas yhdistyvät sekä toiminta-, pulma- että ammuntapelit, ja niissä tehtävänä on vältellä tekoälyn ohjaamia vihollisia.

Ajo-, simulaatio- ja strategiapelit

Ajopeleissä ohjataan jotain kulkuvälinettä, ja usein niihin liitetään erilliset rattiohjaimet. Tavoite on yleensä selviytyä ratojen ajamisesta mahdollisimman nopeassa ajassa, mutta joskus mukana on myös toisten autojen romuttaminen. Simulaatiopelit ovat viihdekäyttöön tarkoitettuja simulointeja. Niissä pyritään todentamaan mahdollisimman tarkasti jonkin kulkuvälineen, kuten laivan tai lentokoneen, käyttäytymistä. Tosielämässähän esimerkiksi lentäjien koulutukseen käytetään lentosimulaattoreita eli ne ovat ikään kuin simulaattoripelien esimuoto!

Strategiapelit ovat taas pelejä, joissa kahden tai useamman osapuolen tarkoituksena on tehdä suunnitelmia ja toteuttaa ne vastustajien nujertamiseksi. Aiheena on usein sota, ja kuvakulma pelissä on ylhäältä katsottuna, jolloin saadaan selkeä käsitys pelin tapahtumista. Eräänlaisena simulaation ja strategiapelin välimuotona voidaan pitää esimerkiksi kaupunginrakennuspelejä, kuten suuren suosion saavuttanutta Sim City-pelisarjaa.

Rooli- ja urheilupelit

Roolipelit sijoittuvat yleensä jonkinlaiseen fantasiamaailmaan, jossa ohjataan hahmoa tai hahmoryhmää, ja niiden taidot ja ominaisuudet kehittyvät pelin edetessä. Roolipeleissä on juonellisia pelejä, joissa ratkaistaan ongelmia ja edistetään juonta, tai sitten taistelupelejä, jotka ovat paljon nopeatempoisia. Urheilupeleissä sitten pelataan joko jotain tunnettua tai sitten keksittyä urheilulajia tietokoneen ruudulla. Esimerkiksi Pongia, joka sai ideansa pöytätenniksestä, pidetään eräänä ensimmäisistä urheilupeleistä.

Lisäksi muita lajityyppejä ovat esimerkiksi partypelit, kuten Singstar, luolalentelypelit kuten Wings ja Nano sekä erilaiset pulma-, sokkelo- ja tykkipelit, joista viimeksi mainituista esimerkkinä on Suomessa suunniteltu Angry Birds. Oma lajinsa ovat myös oppimis- ja hyötypelit, joiden avulla pyritään opettamaan esimerkiksi kouluaineita tai saamaan pelaaja liikkumaan. Kuten huomaamme, erilaisia videopelejä on suorastaan hengästyttävä määrä. Joten loppukaneetiksi on sanottava, että kannattaa pelata vastuullisesti ja kohtuullisesti!